Me kuljemme sumussa
toistemme ohitse
näkemättä hiljaisuutta
joka ympäröi meidät ja
liittää kaiken yhteen

Me puhumme
toistemme ohi
kaukaisuuteen
joka on kuviteltu
itsemme kaltainen

Sinne me jäämme
omaan maailmaamme
sumun keskelle
sanoihin kiinni
tielle joka vie mukanaan
ei koskaan perille